Luosto 2016

Aktiiviloma Luostolla vietetty. Olen nyt rentoutunut ja onnellinen. Kaikki meni paremmin kuin hyvin. Ensinnäkin majoitus. Se ei todellakaan ollut mikään sohva toisten nurkissa, kuten etukäteen luulin, vaan ihan iki oma lomamökki kaikilla mukavuuksilla. Olohuone, keittiö, makuuhuone, sauna, lämmin suihku, kaksi vessaa ja parvi. Kaikki ihan vain minun käytössäni. Aah, mikä rauha ja hiljaisuus. Nautin.

Mökin olohuone.

Mökin keittiö. Kaikki oli hyvin siistiä. sotkut ovat omiani.

Poroja laskettelurinteessä.

Perjantain aktiviteetti koostui hilpaisusta portaita pitkin Luoston huipulle. Olin elämäni ensimmäisen kerran tunturin huipulla. Kuvallista todistusaineistoa tapauksesta ei ole, sen verran sateli vettä. Oli ihan mahtavaa, raikas, happirikas ilma. 670 porrasta. Iltaa vietin Tuomaksen seurassa kodassa tulen äärellä jutustellen. Oli kiva tavata ihminen, joka on vaivautunut ajattelemaan ihan itse, mikä oikeasti lisäisi ihmisten hyvinvointia. Palaan siihen, mitä sain Tuomaksen ajatuksista irti, erillisessä postauksessa,

Laskettelurinnettä

Tunturin laelta. Kuvista näkyy mielestäni hyvin se lähellä taivasta fiilis, joka tunturin laella oli.

Tunturin laelta.

Lauantaina sain opastetun kierroksen Luoston luontoon. Oli ihan huippua olla oman oppaan matkassa. Täysin stressivapaata, Sellainen vaellus for dummies meininkin. Tuomas huoleti kaikesta: reitistä, lounastulista, ruuasta, viihdyttävistä tarinoista. Oli kuin olisi sight seeing bussikierroksella ollut, sen kuin käveli, otti kuvia ja nautiskeli. Ihana kokemus! Iltapäivän kruunasi sauna, pienet päiväunet ja illan kotatulet.

Jyrkkä rakkakivikko tunturin toisella puolella. Tästä oli lähes pystysuora pudotus. Lähemmäs reunaa en uskaltanut mennä kuvamaan, sen verran jyrkkä mäki oli.

Kuvia tunturin jyrkkyydestä. Ja sääkin näkyy hyvin, puolipilvistä. just hyvä vaellukseen.

Lenkkarit eivät olleet ihan se paras valinta rakkakivikkoon.

Sunnuntaina pieni kävely, TRX naruihin tutustumista ja kahvakuulatreeni ennen poronkäristys lounasta ja kotimatkaa.

Tunturi alhaalta päin.

Latupohjia kesällä. 

Onnellisen ihmisen selfie, 

Lounaalla pakuriteetä, poroa, suklaata, suolapähkinöitä ja nuotiolla kypsytetty raakamakkara.

Fjällräven reppu luonnossa. Käytän sitä kyllä ihan  arkena cityssä päivittäin, mutta tuonne se istui hyvin.

Porot parkissa. Oli aika hauska näky. Lauma seisoi nätisti parkkipaikalla paikoillaan ja odotti johtaja poroja. Johtajat tulivat jälkijunassa, asettuivat lauman kärkeen ja sitten jatkettiin hyvin siistissä parijonossa matkaa parkkipaikalta eteenpäin.

Loppuun ihan vain muutamia yleisiä huonioita:

1. Tähän jää koukkuun. Mielenpielessä kytee jo ajatus vastaavanlaisesta ruskareissusta. Tarttisi päästä takaisin tunturiin ja luontoon.

2. Sääskiä pelkäsin etukäteen. Turhaan. Niitä oli, mutta kun pysyi liikkeessä ja onnellisena ja lutrasi paljon OFFia, ei joutunut mitenkään elävältä syödyksi. Yksikään purema ei raavituta nyt ja mukaan ottamani allergialääkkeet kutinan varalle jäivä käyttämättä.

3. Rakkakivikko. En osannut pelätä etukäteen. Eikä siitä mitään traumoja jäänyt, mutta tukeva vartisilla vaelluskengillä olisi ollut huolettomampaa. Vaelluskengät pääsivät juuri tarvelistan kärkeen.

4. Paikallisopas. Kaikesta sai paljon enemmän irti. Ja kaikki oli ihanan helppoa. Arvostin todella sitä, että saatoin vain rentoutua ja seurata johtajaa. Ei tarvinnut miettiä reittejä, tulen sytytystaitoja, ruokia tai aikatauluja. Kaikesta oli huolehdittu puolestani. Kertakaikkisen onnistunut irrottautuminen arjesta. Kiitos Tuomas!

Tuomaan ajatuksia ja matkaa voitte seurata näistä blogeista:

http://talesofthetrainer.com/

http://talesofthetrainer.fitfashion.fi/