Huomenna loma loppuu ja työarki koittaa. Meinaa vähän
stressiä pukata pintaan. Töissä odottaa lomalla kasautuneet paperityöt ja soittoajat.
Siellä on usein kesällä hieman alimiehitystä, joka tarkoittaa henkistä kiirettä
ja painetta jäädä ylitöihin. Lapset ovat edelleen seuraavat kolme viikkoa
kotihoidossa. Kun minä tulen töistä, mies lähtee töihin. Toisinaan noudan
lapset miehen firman takahuoneesta. Työpäivinä treenit on hoidettava aikaisin
aamulla tai myöhään illalla. Näin kun asian ajattelen, niin tulisi jo syksy ja
kaikki arjen rutiinit, lasten koulu ja iltapäivähoito.
Ja sitten ajattelen totuutta. Huominen tulee olemaan hieman
hässäkkäpäivä, mutta tarkoittanee max tunnin ylitöitä paperihommien ja soittoaikojen
parissa. Muina päivinä minun ei ole pakko jäädä ylitöihin. Ei ole pakko ottaa
yhtään ylimääräistä potilasta, eikä siten kiirehtiä aikataulua. Aamu on
varsinkin kesäisin kivaa aikaa treenata, on valoisaa ja melko viileää, lenkkipoluilla
ja kuntosalilla on väljää. Pojista täytyy napata koppi heti töiden jälkeen,
mutta aurinko ja helle lupaavat iltapäiviä leikkipuistoissa ja merenrannalla.
Se, ettei koulu vielä ala, tarkoittaa toistaiseksi pienenpää metatyökuormaa. Ei
tarvitse vielä muistaa liikuntakamppeita, retkipäiviä, kaverisynttäreitä,
läksyjä ja lukujärjestyksiä.
Pyörittelin jo viime viikon lopussa hieman ajatusta
kevyemmästä treeniviikosta tähän väliin. Suunnilleen kolmen neljän viikoin
välein kehoni tuntuu sellaista kaipaavan. En saanut oikein päätöstä tehtyä.
Eilen nyrjäytin niskani. Tänään lenkillä sykkeet karkailivat korkealle, vaikkei
vauhti ollut kummoinen. Jouduin kävelemään pätkiä, jotta sain
pidettyä sykkeen alle 140. Johtuneeko orastavasta ylirasituksesta vai
työasioiden ennenaikaisesta murehtimisesta. Vaikea sanoa. Päätin kuitenkin,
että loppuviikon rauhoitan levolle. Huomenna käyn tekemässä kiertoharjoittelun
kevyillä painoilla ennen töitä. Perjantaista seuraavan tiistaihin asti
ainoastaan kävelen. Kävelen töihin ja viikonloppuna sauvakävelen juoksulenkkien
sijaan.
Eiköhän se stressi siitä purkaudu. Anna keholle lepoa, saan duunikuviot taas
pyörimään ja huomaan, ettei kesä ollutkaan vielä kokonaan ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti