Shh...Usein en myönnä. En ajattele. Mutta, on tässä joitakin
vaivoja ollut. En mielelläni puhu niistä. Ihan kuin ne menisivät siten
ohi. Toisaalta eivät ne puhumalla paranekaan.
Viime viikolla oikean jalan penikka, eli säären etuosa, alkoi ilmoitella itsestään. Syyllisenä lienee kasvaneet juoksumäärät ja ennen kaikkea kasvanut vauhti. Ei se ihan kevyttä kuitenkaan ole tömäyttää vauhdikkaammalla askeleella 81 kiloista kehoa tantereeseen. Vaiva alkoi olla jo niin paha, että hieman onnuin kävellessäkin.
Toivon, että nyt tämä 6 päivän juoksutauko teki tehtävänsä ja vaiva hävisi. Ainakaan se ei enää kävellessä kipuile. Jatkossa aion myös pitää tarkasti huolen siitä, että juoksen vain pehmeällä alustalla. Eli en juoksu asfaltilla. Ehkäpä suuntaan uusille tossu ostoksille, johan noista vanhoista lenkkareista on suurin vaimennus kipitetty pois. Jos se ei riitä, niin täytynee antaa uusi mahdollisuus kompressiosäärystimille. Kerran jo sellaisia kokeilin, mutta luovuin niistä kun
ahdistavasti puristivat ihan hitokseen ja olin varma, että näistä saa vain suonikohjuja.
Lisäksi vasen olkapää ilmoittelee itsestään, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain nyt heinäkuun ajan. Se on kiukutellut koko vuoden ajoittain. Välillä parempi, välillä pahempi, välillä viikkoja ihan oireeton. Nyt taas oireilee enemmän. Pahinta sille on yli olkapääntason vievät nostot. Pienellä painolla ja hyvällä tekniikalla nekin onnistuvat kivuttomasti. Mutta tekniikan ei parane pettää yhtään, eli painoilla ei voi hakea maksimeja. Aiemmin se ei ole kipuillut kahvakuulatreenistä, mutta ilmeisesti 16 kilon kuulan pitkät sarjat ovat sille nyt liikaa. Olen huomannut kipua myös kahvakuulasarjojen jälkeen.
Olkapää mietityttää. Tekisi mieli kuvauttaa se (magneetti), että tietäisi, ettei siellä nyt mikään jänne ole menossa poikki. Ja tietäisi, etten tee sille lisää hallaa treenaamalla. Toisaalta en kovin herkästi antaisi kenenkään olkapäätäni leikata. Joten sikäli on sama jatkaa nykyisellä linjalla, jossa syön kipulääkekuurin pahimpiin vaiheisiin. Kevennän treeniä tarpeen mukaan ja hyväksyn vain sen, että näissä liikkeissä kehitys on todella hidasta.
Viime viikolla oikean jalan penikka, eli säären etuosa, alkoi ilmoitella itsestään. Syyllisenä lienee kasvaneet juoksumäärät ja ennen kaikkea kasvanut vauhti. Ei se ihan kevyttä kuitenkaan ole tömäyttää vauhdikkaammalla askeleella 81 kiloista kehoa tantereeseen. Vaiva alkoi olla jo niin paha, että hieman onnuin kävellessäkin.
Toivon, että nyt tämä 6 päivän juoksutauko teki tehtävänsä ja vaiva hävisi. Ainakaan se ei enää kävellessä kipuile. Jatkossa aion myös pitää tarkasti huolen siitä, että juoksen vain pehmeällä alustalla. Eli en juoksu asfaltilla. Ehkäpä suuntaan uusille tossu ostoksille, johan noista vanhoista lenkkareista on suurin vaimennus kipitetty pois. Jos se ei riitä, niin täytynee antaa uusi mahdollisuus kompressiosäärystimille. Kerran jo sellaisia kokeilin, mutta luovuin niistä kun
ahdistavasti puristivat ihan hitokseen ja olin varma, että näistä saa vain suonikohjuja.
Lisäksi vasen olkapää ilmoittelee itsestään, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain nyt heinäkuun ajan. Se on kiukutellut koko vuoden ajoittain. Välillä parempi, välillä pahempi, välillä viikkoja ihan oireeton. Nyt taas oireilee enemmän. Pahinta sille on yli olkapääntason vievät nostot. Pienellä painolla ja hyvällä tekniikalla nekin onnistuvat kivuttomasti. Mutta tekniikan ei parane pettää yhtään, eli painoilla ei voi hakea maksimeja. Aiemmin se ei ole kipuillut kahvakuulatreenistä, mutta ilmeisesti 16 kilon kuulan pitkät sarjat ovat sille nyt liikaa. Olen huomannut kipua myös kahvakuulasarjojen jälkeen.
Olkapää mietityttää. Tekisi mieli kuvauttaa se (magneetti), että tietäisi, ettei siellä nyt mikään jänne ole menossa poikki. Ja tietäisi, etten tee sille lisää hallaa treenaamalla. Toisaalta en kovin herkästi antaisi kenenkään olkapäätäni leikata. Joten sikäli on sama jatkaa nykyisellä linjalla, jossa syön kipulääkekuurin pahimpiin vaiheisiin. Kevennän treeniä tarpeen mukaan ja hyväksyn vain sen, että näissä liikkeissä kehitys on todella hidasta.
Yllä olevan tekstin kirjoitin maanantaina. Eilen, eli tiistaina
kuntosalilla kuulostelemalla kuulostelin missä liikkeessä olkapää kipeytyy.
Kahvakuulailukin meni 16 kilon kuulalla hyvin, kun pidin tekniikan viimeiseen
päälle kasassa. Lopuksi löytyi BINGO. Punnertaminen kipeytti olkapään ihan
huolella.
Aloin punnertaa säännöllisesti kesäkuun alussa. Aluksi tein 10 naisten
punnerrusta päivässä, 5 päivää viikossa. Sitten siirryin miesten punnerruksiin
ja lopulta ahnehdin ja tein viikon tavoite punnerrukset kahdessa päivässä, eli
25 punnerrusta päivässä kaksi päivää viikossa. Liikaa, liian nopeasti. Nyt
pidän taukoa punnerruksista 2-3 viikkoa ja sitten aloittelen ihan nätisti ja
hitaasti taas polvet maassa ja kymmenellä punnerruksella päivässä. Olen niiiiin
iloinen kun syyllinen kipuiluun löytyi. Minun ei tarvitsekaan haudata
haavettani siitä, että jonain päivänä 16 kilon kuula tuntuisi kevyeltä
liikutella.
Hyä, että syy kipeytymiselle löytyi. Myös oma olkani kipeytyi, syynä ei ollut kyllä urheilu, vaan huono ergonomia tietokoneella. Ergonomian parantaminen ja takakapselin venytys alkavat jo auttaa.
VastaaPoistaOlen todella helpottunut, kun "syyllinen" löytyi. On niin paljon helpompi hoitaa selkeää ongelmaa kuin epämääräistä yleistä kipuilua.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista