Pari viikko sitten julistin, kuinka tuplatreenipäivinä pitää
ensin juosta ja sitten vasta punttia. Ja hiilaria pitää muistaa syödä. No
tänään muistin kyllä syödä hiilaria treenien välissä mutta treenit meni aikataulusyistä
niin, että kävin aamulla kuntosalilla ja nyt illasta lenkillä. Enkä edes nähnyt
asiassa mitään ongelmaa, ennen kuin lenkkipolun alussa tajusin, että nyt tämä
meni just niin päin kuin ei pitänyt mennä. Päätin, etten kuitenkaan maalaa
etukäteen piruja seinille, vaan yritän juosta vauhtikestävyyslenkin.
Lähtökohdat olivat kuitenkin hyvät. Olin ehtinyt nukkua pienet päiväunet
elokuvateatterissa (Angry Brids lapsille) ja syönyt päivälliseksi mannapuuroa.
Ja voi vitsi miten hyvä lenkki tulikin. Pidin sykkeet 150
tuntumassa, lauleskelin ja puuskutin menemään. 4 kilometriä 28 minuuttiin ja
nopein kilometri aikaan 6’44 min! Taisin kesän alussa juosta jonkun kilometrin nopeammin
mutta ihan maksimihapotussykkeillä. Nyt sykkeet pysyi tosiaan siinä 150
tienoilla, joka on minulle sykealue jolla jaksan juosta noin tunnin. Tämä antoi
taas niin paljon puhtia ja uskoa tähän tekemiseen. On se vauhti sieltä
tuloillaan. Ihan tosissani vielä lenkin alussa pohdin, että mitä jos minusta ei
ole ikinä juoksemaan kymppiä tuntiin. Mutta on minusta! Ei ehkä ihan huomenna
mutta ehkä jo tämän vuoden puolella!
Mahtavaa olla tällainen täti-urheilija! Saan näitä
onnistumisen elämyksiä tasaisin väliajoin kun vertaan itseäni lähinnä itseeni
ja taitavan valmentajan ansiosta kehitystä tasaisesti tulee.
Lenkin data:
Matka: 4,06
km
Kesto: 28’30
min
Keskinopeus:
8,6 km/h, 7’00 min/km
Max nopeus:
10,2 km/h, 5’53 min/km
Nopein km: 6’44
min
Keskisyke:
148 bpm
Max syke: 161
bpm
Kalorit: 374
kcal
PTE:
3,4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti