Aamulla oli rekan alle jäänyt olo viikon treeneistä. Väsytti ja lihakset aristivat. Pitkin päivää pirulainen päässäni on kuiskaillut kuinka olo kohenisi suklaalla, väsymys poistuisi, kolotukset helpottaisivat, euforia laskeutuisi. Kukaan ei saisi tietää ja määrähän olisi joka tapauksessa pieni, 100 grammaa. Mitä merkitystä sillä olisi?
Vakuuttelen täällä itselleni että ei. Ei herkkuja. Väsymykseen auttaa uni. Voin juoda kotona kupin teetä. Minä tietäisin. Ja tottakai sillä on väliä. Sehän pilaisi tämän kokeen. Täytyyhän nyt aikuisen ihmisen selvitä 13 päivää ilman herkkuja. En ole varma haluanko uusia tätä herkkulakkoa koskaan mutta nyt kyllä vedän tämän kunnialla loppuun. Enää 8 päivää jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti