En ole ollut karkkilakossa sitten yläasteen eli ainakaan 20 vuoteen. Jännä nähdä miten käy. Tippuuko paino? Kasvaako herkkujen himotus vai vaimeneeko niiden seireenilaulu lakon myötä? Lakon ajankohta on pimeyden vuoksi haastava mutta ajallinen kesto varsin maltillinen. 13 päivää elän ihan hyvin ilman herkkuja.
Herkuiksi luetaan kaikki jälkiruuat, kahvaleivät, kakut, sokeri, karkit, hillot ja croissantit.
Mietin, että sotiiko tämä minun "etsin loppuelämäni syömisratkaisuja" propragandaa vastaan. On ihan selvää, etten aio olla loppuelämääni syömättä herkkuja. Mutta jos tämä sujuu hyvin ja tuo toivottua tulosta, niin voin kyllä koko loppuelämäni rajoittaa herkkujen saantia aina 2-4 viikon pätkissä kerrallaan.
Joten tänään alkoi herkkulakko!
Tsemppiä lakkoiluun! Oma paheeni on suolainen & rasvainen. Myös suklaapatukka poikineen tosin humahtaa helposti alas, jos olen kaupungilla ja nälkä yllättää.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaMulla ongelma on selkeästi nämä makeat ja rasvaiset. Harvoin suolainen houkuttaa tai koukuttaa. Sipsien syömisenkin jätän helposti yhteen kuoralliseen.
Tämä on jännä, miten ihmiset ovat tässä jakaantuneet. Toisille se on juuri makeat ja tosille suolaiset, rasva taitaa olla ainoa yhteinen nimittäjä ylensyönnin synneissä :)