Väsymystä

Kesviikkona oli hurmaavan kaunis päivä ja minulla aikaa. Pitkä lenkki kutsui. Laitoin sykemittarin päälle mutten sitä lenkin aikana vilkuillut. Hiljakseen tassuttelin hiekkateitä pitkin niin kauan kuin hyvältä tuntui. Lenkin pituudeksi tuli lähes kaksi tuntia ja kilometrejä kertyi 12,6. Suunto antoi palautumis ajaksi 33 tuntia. Illalla riekuin pentujeni kanssa vielä uimahallissa.

Torstaina olikin sitten melko väsynyttä menoa kuntosalilla. Maastavedot painoivat kuin synti, 70 kilolla sain hätäisesti 5 toistoa tehtyä, kun parhaimillaan 75 kilolla on tullut 10 toistoa. Bulgarialaiset yhden jalan kyykyt tärisyttivät jo kolmannen sarjan jälkeen niin pahasti että jätin suosiolla neljännen sarjan tekemättä. Penkkipunnerrus kulki hyvin ja leuanvedot kuminauha-avusteisesti kohtalaisesti. Loppu treenin vatsarutistukset olivat silkkaa tuskaa. Tahmeus tuntui painottuvan jalkoihin ja vatsaan, joten ajattelin sen johtuvan edellisen päivän pitkästä lenkistä.

Yö kuitenkin sai ajatukset muualle. Heräsin yöllä nuhaiseen oloon. Tai itseasiassa heräsin lemmikkigerbiilien metelöintiin mutta huomasin oloni olevan nuhainen. Että ehkäpä torstain treeniä vaikeutti myös alkava flunssa. Tänään on luvassa lepopäivä. Huomenna täytyy erityisen herkällä korvalla kuunnella kehoa. Onko kyseessä väsymys vai flunssa? Väsymys tässä vaiheessa treenikiertoa on ihan normaalia, kun jäljellä on kaksi treeniä tälle viikolle ja edessä kevyempi treeniviikko. Mutta on väsymystä ja väsymystä. Ja sitä oikeaa väsymsytä hoidetaan levolla, ei liikunnalla. Enkä nyt todellakaan halua flunssaa päälle. Onneksi aamulla olo oli jo parempi.