maanantai 17. lokakuuta 2016

Vapaaherrattaren elämää

Mies lähti muksujen kanssa Itä-Suomen turneelle kolmeksi yöksi. Minä jäin yksin kotiin. Ihanaa. En suunnitellut tekeväni mitään. Pojat lähtivät reissulleen lauantaina puolilta päivin.

Lauantaina menin ensin ystäväni Baby Showeriin ja sieltä reippaasti kuntosalille. Aamun olin halunnut rauhoittaa urheilulta poikein kanssa oleiluun. Kuntosalilla saatoin paitsi treenata, niin myös saunoa aivan rauhassa, eihän minua odottanut kotona kukaan. Yritin katsoa elokuvaa illalla, uni vei kyllä pian voiton.

Sunnuntaina kävin kävelemässä 4 tuntia camonitreeniä. Onnistuin eksymään keskuspuistoon. Alkuperäinen suunnitelmani oli kävellä keskuspuistoa neljä tuntia suoraan pohjoiseen. Maununnevalla jotenkin päädyin omakotitaloalueelle pyörimään, enkä enää löytänyt missä puisto olisi jatkunut. Googlen karttakaan ei osannut auttaa minua, tai se itseasiassa valehteli, ettei puisto jatku enää siitä eteenpäin. Käännyin pettyneenä takaisin kotiin. Kotimatkalla Pirkkolan urheilupuistossa huomasin karttoja, joiden mukaan puisto hyvinkin jatkuu ja vaikka kuinka pitkälle. Täytynee käydä itselleen ostamasssa hyvä kevyenliikenteen Helsingin kartta,

Loppu päiväksi linnoittaudun tukavasti herkkujen kanssa sohvalle elokuvia katsomaan. Niin totta on tutkimukset joiden mukaan aktiviliikkujien kokonaiskulutus ei kuitenkaan ole tavattoman suuri, koska he liikkuvat arkiaskareissa vähemmän. Ja toisaalta laihduttaminen vain liikkumalla on vaikeaa, koska niin helpooa on syödä liikutut kalorit takaisin.

Olin alun perin suunnitellut, etten maanantai iltana tee mitään kummallista. Mutta tulevan viikon treenejä kalenteriin suunnitellessani huomasin kuitenkin, että maanantaina on pakko hoitaa pitkä kävely, jos sellaisen ylipäätään haluan tehdä. Pojat palaisivat reissultaan tiistaina, silloin olisi ratsastamassa ja sen jälkeen keskiviikosta perjantaihin on poikien syysloman vuoksi tavallista vähemmän aikaa treeneille,

Eli vapaaherrattarena vietän aikaani pääasiassa treenaten. Toki vapaaherrattaren treeneissä on se hyvä puoli, ettei niistä ole kiire kotiin ja on aikaa palautua. Voi nautiskella vaikka siitä kuntosalin saunasta. Eikä toisaalta kotona ole kiire suihkuun, kun ei tarvitse valmistautua heti seuraavaan ohjelmanumeroon, yleensä poikien kanssa riekkumiseen. Eipä eroa siis vapaaherrattaren elämäni juuri perheenäidin elämästäni. Havainto on kivakin. Se kertoo siitä, että teen jo nyt niitä asioita arjessani joita haluankin tehdä.


2 kommenttia:

  1. Helsingin liikuntaviraston pisteistä saa kaupungin ulkoilukarttaa, olen tykännyt siitä.

    VastaaPoista