Tiesin, ettei tyrälle tehdä mitään, niin kauan kuin se ei oireila (eli ole kipeä) tai kasva. Mutta halusin silti asiasta varmuuden ja kävin yksityisesti ultraäänessä. Nyt on ainakin helppo seurata kasvaako tyrä, kun on tarkat mitat tiedossa ja tallessa mustaa valkoisella.
Tyrän hoitona tässä vaiheessa on laihdutus normaalipainoon ja vatsalihasten syttymisjärjestelmän oikeakainen aktivointi aina suorituksissa, eli ensin lantionpohja, sitten vinovatsalihakset kyljistä ja vasta lopuksi suoravatsalihas. Sekä tietysti vinojan vatsalihasten vahvistaminen. Treenata saa muuten ihan normaalisti.
Itse en ole aimmin törmännyt epigastriseen tyrään, muttei se kuulema mikään harvinaisuus ole. Etenkin useat raskaudet sekä monikkoraskaus altistavat vatsan keskiviivan tyrille. Mietin aikaa 60 vuoden taakse, kun Suomessa oli vielä paljon pientiloja ja isojan lapsilukuja. Jos emäntä on synnyttänyt seitsemänkin lasta ja siinä melko pian synnytyksen jälkeen palannut raskaisiin navettatöihin, niin ei ole varmasti tyriltä vältytty. Jotenkin ajatus lohduttaa minua, tekee tyrästä luonnollisen osan naiseuttani.
En toki halua, että tyrä kasvaa. Enkä halua, että niitä tulee lisää. Mutta tuo yksi saanee tuossa nyt olla ihan rauhassa, jos ei kipeäksi heittäydy.
Akseli Gallen-Kallelan maalaus "Akka ja kissa" vuodelta 1885.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti